Pahvilennokilla Pakkauslaakson kiertotalouteen

Amazon ja muut logistiikan jätit kehittävät eturintamassa lennokeilla tehtäviä täsmäkuljetuksia. Yhdysvalloissa DARPA:n tutkimusohjelma pyrkii rakentamaan kartonkipohjaisia lennokkeja, jotka lähetettäisiin kuljetuskoneista suurina joukkoina lentäen jopa 100 km ja laskeutuen lastinsa kanssa – ja lennokki sensoreineen biohajoaisi muutamassa päivässä. Tällainen lennokkihan on käytännössä lentävä biohajoava älypakkaus!

Kiertotalous on olennainen ja tärkeä osa Pakkauslaaksoa. Kiertotalous vaatii toimiakseen kytkennän biotalouteen, minkä juuri Pakkauslaakso yhtenä Tekesin rahoittamista neljästä biotalouden ekosysteemistä pystyy erinomaisesti tarjoamaan. Biokiertotalous avaa realistiset kasvumahdollisuudet Suomelle niin pakkausalalla kuin laajemminkin.

Nykyisessä toimintaympäristössämme taloudellinen kasvu edellyttää usein eri alojen kohtaamista. Pakkauslaakso tuo saman pöydän ääreen niin kiertotalouden osaamisen kuin biomateriaalit ja digitalisaation – atomien ja bittien konvergenssin. Tästä biokiertotaloudesta rakentuu pakkausalalle ja koko Suomelle ainutlaatuinen vahvuus.

Vaikka kutsumme vallitsevaa toimintaympäristöä bio- tai kiertotaloudeksi, emme silti osaa elää rajallisten luonnonvarojen kanssa, saati sitten tulla niitä ilman toimeen. Pakkaaminen, aivan kuten kiertotalouskin, on resurssiälyn ja tehokkuuden ytimessä. Pakkauksissa dematerialisoituminen näkyy kevyempinä rakenteina ja älykkäämpinä kokonaisratkaisuina. Toisaalta useimmat pakkaukset pystytään kierrättämään käytön jälkeen, mistä osoituksena esimerkiksi kuitupohjaisten biomateriaalien korkea kierrätysaste Suomessa.

Kiertotaloudessa tärkeään asemaan on nostettu mm. ruokahävikin vähentäminen. Kehittyvissä maissa tämä tarkoittaa kuljetusta ja säilyttämistä paremmin kestäviä pakkauksia, kun taas länsimaissa pakkauskokoa optimoimalla pystytään vähentämään roskikseen päätyvän ruoan määrää. Pakkausala yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa pyrkii edistämään kiertotalouden näkökulmaa toiminnassaan myös etsimällä ekologisempia vaihtoehtoja pakkausratkaisuille. Esimerkiksi hollantilaisen Solidus Solutionsin kartonkinen vihannes- ja hedelmäpakkaus sisältää tomaattikasvin kuitua, ja Veuve Clicquot -samppanjatalon Naturally Clicquot -pakkaus valmistetaan uusiopaperista ja samppanjan tuotannossa syntyvästä rypälejätteestä. Huhtamäen GreeNest-munakennon raaka-aineista puolet taas on teollisesti tuotettua ruohokuitua ja loput kierrätyspaperia. Ajan hermoon iskee myös Pakkauslaaksossa valmisteilla oleva Luken tutkimusprojekti myllyteollisuuden sivuvirroista syntyvän viljankuoren hyödyntämisestä elintarviketeollisuuden pakkauksissa. Innokkaita yrityksiä etsitään mukaan hankkeeseen!

Elintarvikepakkaamisen ohella muukin teollisuus kartoittaa biokiertotalouden tarjoamia vaihtoehtoja korvaamaan perinteisiä pakkausratkaisuja. Esimerkiksi Ikea on kertonut siirtyvänsä litteissä pakkauksissaan EPS-muovista kierrätettäviin kuitupohjaisiin ratkaisuihin ja tutkivansa EcoCradle-pakkausmateriaalia (myselliini-sienirihmastoon ja maatalouden tähteisiin pohjautuva) vaihtoehtona EPS:lle.

Kun pakkaukset vielä 3D-tulostetaan ilman tuotannosta syntyvää hukkaa ja paketit varustetaan älykkäillä sensoreilla laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi, voidaan kokonaisuus nähdä harppauksena biokiertotalouden suuntaan. Ja mikä parasta, tavaralähetyskin löytää perille, kun pakkausten internet kertoo meille pahvidroonin kuljettamasta paketista kaiken oleellisen reaaliajassa.